24.2.2018

Taru sormusten herrasta -näytelmä

Moi! Tänään ollaan mielenkiintoisen aiheen äärellä. Kävin nimittäin viime viikolla katsomassa Turun kaupunginteatterissa Taru sormusten herrasta -näytelmän. En muista olenko täällä maininnut, mutta kirjat on tullut luettua ja leffat katsottua aika monta kertaa. Näytelmä oli siis kaltaiselleni hobitille melkoinen elämys. Esityksessä oli mahtavia toteutuksia ja kirjat oltiin saatu hyvin tiivistettyä lyhyeen aikaan. Suosittelen menemään, jos yhtään kiinnostaa. Siitä inspiroituneena päätin tietenkin ottaa kuvia!




Tältä näytti käsiohjelma


































Siinä olivat ne kuvat. Olen aika tyytyväinen kuviin, koska mielestäni näissä on jotain samaa henkeä kuin kyseisissä kirjoissa ja leffoissa. Voisin tulevaisuudessa tehdä lisääkin teemallisia postauksia... Nähdään taas seuraavassa postauksessa!<3




17.2.2018

Ystävänpäivä

Moi! Keskiviikkona oli ystävänpäivä ja päätin tietysti heti kuvata jotain teemaan sopivaa. Haluaisin myös jakaa muuutamia ajatuksia ystävyydestä. En tiedä ovatko ajatukseni järkeviä, mutta yritän avata minun kokemuksiani vähän. Ainakaan Suomessa ystävänpäivä ei ole vielä iso juttu, mutta minun mielestäni päivä on tärkeä ja tykkään silloin muistaa ystäviäni. Ystävät on ihan uskomattomia ja tän vuoden tavoite voisikin olla, että antaisin heille enemmän aikaa.



Ystävyys on kuin suklaa. Se on täyteläistä ja suussa sulavaa.
(Ainakin Fazerin Sininen!)






Ystävyyttä ei voi opiskella kirjoista. 
Tosin kirjan hahmosta voi saada painetun ystävän.






 Ystävyys on kuin helmet. Voit kerätä niitä koruusi, 
mutta jos lukko aukeaa ne valuvat pois.







Ystävyyttä voi myös joskus olla se,
 että annat aikaa itsellesi.





Ystävyys on käden ojentamista myös silloin, 
kun se tuntuu vaikealta.









Vaikka ystävänpäivä meni jo toivotan hyvää ystävänpäivää juuri sinulle! Ystävänpäiviä voisi olla useampiakin vuodessa. Nähdään taas seuraavassa postauksesssa!<3


10.2.2018

Kuvatarina 7

Moi! Viime viikolla ei tullutkaan postausta, koska koeviikon jokapäiväisen lukemisen jälkeen tuntui vaan luontevalta rentoutua. En jaksanut enää stressata postauksen tekemisestä. Odotus kuitenkin palkittiin, koska nyt luvassa on taas pätkä kuvatarinaa. Otin kuvia ihan hirveästi, mutta vain murto-osa päätyi tänne. Toivottavasti joku voi samaistua.Ai niin, nyt tarinalla on myös nimi! Mennään nyt kuitenkin tarinan pariin.



Salaisuuksia ei ole tehty kerrottaviksi~

























Kielo:"Ai hei Paula!"



Paula: "Kuka olet ja mitä teet täällä?!"



Kielo: "Minua kutsutaan Kieloksi ja tulin katsomaan sinua."

Paula:"Eksyin tänne sattumalta enkä pääse pois."


Kielo naurahtaa: "Mikään täällä ei ole sattumaa."



Kielo: "Nyt voin viedä sinut takaisin kotiisi."

Paula."Ei täältä pääse pois. Luuletko etten yrittänyt?"


Kielo:"Minä pääsen kyllä."



Kielo:"Ja nyt katoamme yksi, kaksi..."



...








 Takaisin kotiin...

Kielo:"Kotona ollaan."



*tuijottaa tyhjin silmin eteenpäin*



Kielo:"Maailmojen välillä matkailu voi aluksi tuntua pahalta, mutta siihen tottuu."




*napsauttaa sormiaan*



*Paulalle ilmestyy peitto*



Anna: "Mitä täällä oikein tapahtuu?
 Ensin ilmestytte tänne ja nyt vain taiot peittoja tyhjästä."



Anna:"Pääasia, että olet nyt kuitenkin kotona."



Anna:"Öö, kuule Kielo kiitti avusta, mutta Paulan täytyy nyt levätä."



Kielo."Niin, unohdinkin mainita että jään tänne majailemaan."



*alkaa purkaa matkalaukkuaan*






 Se oli siinä tällä kertaa. Kommentoikaahan mielipiteenne kuvista. Nähdään taas seuraavassa postauksessa!<3